sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Hotellihuoneessa mietin tapahtunutta, silloin muistin, että isä oli puhunut viimeksi metsäsätyskauden avajaisista. Rauhotuin, sillä ajattelin miehien olleen pelkkiä metsästäjiä.
Mutta se, että he ampuivat niin lähellä laidunta jäi vaivaamaan. Entä se, että he olivat pukeutuneet mustiin vaatteisiin, eikö heillä pitäisi olla jotain punaista?
Asia vaivasi ja vaivasi, joten päätin käydä kysymässä metsästyskauden pituudesta.
Kävelin aulaan jossa aulavahti tarkkaili kaikkia.
Kysyin asiaa häneltä ja hän vastasi, että kausi on loppunut jo kaksi kuukautta sitten.
Sen jälkeen asia alkoi mietityttää enemmän ja enemmän.

Keitä ne miehet olivat, mitä he tekivät ja miksi he metsästivät metsästyskauden jälkeen?

lauantai 5. joulukuuta 2009

Onkohan äiti ollut jotenkin hajamielinen, sillä hän on unohtanut yhden tärkeän asian...
MINUN huoneeni! Nyt minä joudun nukkumaan patjalla lähellä eteistä.
Tämä hotelli on kuitenkin hyvin suosittu, joten ihmisiä virtaa käytäviä pitkin yötäpäivää ja en kestä niitä lörpötteleviä ihmisiä. No kuitenkin saan nukkua jossakin.

Aamulla suunnittelin käydä hotellin eläinlaitumella. Se on oikein mukava paikka, jossa on kaiken maailman eläimiä, kuten lampaita, lehmiä ja jne.
Onneksi Andrew ja äiti lähtevät jonnekkin eräilemään, en todellakaan kestäisi enää kertaakaan Andrewta, kun hän inisee kuinka tuli on vaarallinen asia. Kerrankin äiti ärsyyntyi todenteolla Herra Ininään ja tiuskaisi oikein kunnolla. Nautin tilaanteesta täysin siemauksin.

Eläinlaitumella ei ollut ketään ja eläimet mutustivat ruohoa täydellisessä hiljaisuudessa ja totesin, että siellä oli tylsää. Olin jo vaipumassa unenomaiseen horrokseen, kunnes kuulin kovia paukahduksia, laukauksia. Samalla metsästä ryntäsi kaksi henkilöä kummatkin mustiinpukeutuneita, ja he olivat vetäneen hupun kasvoilleen.
Pelästyin ja lähdin äkkiä hotellihuoneeseen.